Pieni kunta ja maakuntauudistus

Kuntaliitosten aikaan toistuvasti esitettiin huoli siitä, että jos isompi kunta keskittää palvelunsa niin  pienellä kunnalla ei ole paljonkaan vaikutusvaltaa kun valtuustossa on vain muutama oma  edustaja. Valmisteilla olevassa maakuntauudistuksen yhteydessä on mielessäni käynyt toistuvasti se, miten sellainen pieni kunta kuin Pälkäne ja vielä pienemmätkin  saavat äänensä kuuluville, kun laskennallisesti kaikista kunnista tuskin tulee 79 jäseniseen maakuntavaltuustoon edes yhtä edustajaa. Tästä sain esimakua, kun Pirkanmaan 59 jäseninen maakuntavaltuusto käsitteli eilisessä kokouksessaan Maakuntakaavaa 2040. Kaava sisälsi merkinnän tekopohjaveden tekomahdollisuudesta Isokankaan- Vehoniemen harjualueelle. Kaavaan ei saanut tehdyksiä merkintöjen poisto ilman, että muuten varsin hyvä kaava olisi palautettu valmisteluun ja sen voimaan tulo olisi viivästynyt 1-2 v kaikkinen kuulemiskierroksineen. Sentään kaavamääräyksiin saatiin  kirjatuksi lisäys: ”Maakuntakaavassa on kuvattu kaikki potentiaaliset Pirkanmaalla sijaitsevat tekopohjaveden tuotantoalueet. Alueiden käyttöönoton valmistelusta päätetään erikseen yksityiskohtaisemman suunnittelu, kuten kunnan kaavoituksen yhteydessä.” Vaikka Pälkäneen kunta oli toistuvasti vaatinut merkinnän poistamista, niin maakuntahallitus ei sitä tehnyt enemmistönsä turvin. Onneksi maakuntakaava on ”yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka jättää paikalliset alueiden käyttöä koskevat kysymykset kuntakaavoituksen ratkaistavaksi.” Lisäksi vesioikeudella on sanansa sanottavana tekopohjavedestä. Kaavaan oli kuitenkin merkitty sama alue  arvokkaaksi virkistysalueeksi ja valtakunnallisestikin geologisesti arvokkaaksi harju-,kallio- ja moreenialueeksi. Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.” Toivoa siis on.

Maakuntakaavan  käsittely osoitti sen, että pienellä kunnalla ei ole paljonkaan valtaa sitä koskevissa asioissa maakunnan tasolla, jos enemmistö niin päättää. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tilanne jatkuisi tulevassa maakuntamallissakin. Tuleva, isompi maakuntavaltuusto päättää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa, mitä nykyinen valtuusto ei ole tehnyt. On siis hyvin tarpeellista että pienemmät kunnat verkottuvat nykyistä paljon paremmin ja yhdessä määrittelevät tärkeät asioita, joita maakuntavaltuustossa ajetaan. Maakunnan pitää toimia koko maakuntakuntana jatkossakin.

Suosittelen tutustumaan uuteen maakuntakaavaan, siinä on paljon hyvää ja mielenkiintoista mm. Sappeen alue on merkitty matkailun kehittämisalueeksi. Aineisto löytyy Pirkanmaan liiton sivustolta.

 

Kommentointi on suljettu.